Maanpeitteen muutokset viikko 3

Kolmannen viikon aiheenamme oli muutokset maapeitteessä eri puolilla maailmaa menneisyydessä ja miten maapeitteet tulevat mahdollisesti muuttumaan tulevaisuudessa.

Aihe on mielenkiintoinen ja ajankohtainen koko ajan, sillä ihmiset muovaavat maaperää koko ajan ja ottavat käyttöönsä yhä enemmän koskemattomia maa-alueita, esimerkiksi ruuantuotantoa ja rakennuksia varten. Videoilta, joiden avulla tutustuimme aiheeseen kävi ilmi, että ihminen on levittäytynyt kaikkialle maailmassa ja muuttaa näin maapeitettä huomattavasti.

Aral järven kuivuminen vuosi vuodelta https://www.youtube.com/watch?v=UZwLTJroLpE 

Tutustuimme aiheeseen kolmen annetun videon avulla. Ensimmäinen video oli Jonathan Foleyn The other inconvenient truth . Puheessaan Foley tuo esille ongelman, joka on väistämätön ja hankalakin: miten tulevaisuudessa tullaan maatalaoudessa tuottamaan ravinto ihmisille, kun väestökasvaa kovaa vauhtia ja jo nyt parhaimmat maatalousalueet ja yli 40% maapinta-alasta on valjastettu maatalouden käyttöön. Lisäksi ruuantuotanto on jo nyt yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin vähenemisen ja ympäristön tuhoutumisen aiheuttajista. Ongelman ratkaisu on vaikeaa, mutta välttämätöntä tulevaisuuden kannalta ja sen ratkaisemiseksi tarvitaankin monia eri tekijöitä. Ravinnontuotanto tulee todellakin olemaan ongelma tulevaisuudessa, sillä niin kuin Foley kertoi puheessaan väestökasvaa koko ajan ja myös heidän ostovoima lisääntyy, joten ihmisillä on koko ajan varaa käyttää enemmän rahaa ravintoon. Mielestäni ensimmäisenä ongelman ehkäisemiseksi voisi vielä valjastaa ekologisesti mahdollisimman kannattavat alueet ruuantuotannon käyttöön ja kehittää entistä tehokkaammat menetelmät. Uusien tehokkaampien, mutta samalla kestävän kehityksen ja ympäristön kannalta suotuisien menetelmien toteuttaminen tulee olemaan tulevaisuuden yksi haastavimmista ongelmista.

Tasso Azevedon Hopeful lessons from the battle to save rainforests -videolla Azevedo kertoo, kuinka "taistelu" sademetsien pelastamiseksi on toiminut vuoteen 2014 asti. Videolla Azevedo keskityy Brasilian sademetsiin ja erityisesti Amazoniin, joka on 12% koko maailman kaikista metsistä ja merkittävä biodiversiteetin, paikallisen sateen ja ilmaston kannalta. Amazonin pinta-alasta on viimeisen 30 vuoden aikana hävinnyt jopa 15%. Vuosien 2004-2014 aikana metsien hävittäminen on kuitenkin laskenut jopa 75% hallituksen ja muiden toimenpiteiden avulla. Silti esimerkiksi vuonna 2013 Amazon sademetsää hävisi puoli miljoona hehtaaria. Azevedon tavoitteena oli saada Amazonin hävittäminen 0%:iin vuoteen 2020 mennessä. Hän uskoo, että jos saamme sademetsien hävittämisen pysäytettyä, saamme pysäytettyä myös ilmastonmuutoksen. Azedevo toi hyvin esille, että sademetsien hävittämistä on saatu vähennettyä erilaisin toimin, mutta samalla tilastoista kävi ilmi, kuinka paljon sademetsiä häviää edelleen joka vuosi. Tänä vuonna Amazonin sademetsää on palanut enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin 2010-luvulla, lähes kaikki tulipalot olivat ihmisten aiheuttamia.

Ruuantuotannon lisäksi myös sademetsien hävittämisen pysäyttämiseksi tulisi pikaisesti keksiä ratkaisu.

Amazonin tulipalot 2019 https://metro.co.uk/2019/08/23/map-shows-huge-scale-fires-ravaging-amazon-rainforest-10617886/

Kolmannella  4 ways we can avoid a catastrophic drought -videolla David Sedlak käsittelee kuivuuttaa ja kuinka alueet, joissa ennen virtasi vuolaasti vettä ovat nyt kuivuneet tai ihmisten jatkaessa varojen käyttöä samalla lailla tulevat kuvuimaan lähitulevaisuudessa. Sedlak esittää neljä mahdollista tapaa, joiden avulla voimme välttää katastrofisen kuivuuden ja juomavesien loppumisen maailmassa. Sedlakin mukaan kuivuus voitaisiin estää ottamalla sadevedet talteen, vesien uusiokäytöllä, vesien suojelulla ja merivesien suolanpoistolla. Itse pidin Sedlakin ideoita hyvinä ja erityisesti pidin siitä, että hän oli yrittänyt löytää ratkaisuja, joiden avulla vesi saataisiin läheltä ja se toimisi ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta. Itse lähdin miettimään samantien mikä vaihtoehdoista olisi paras, mutta muiden opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että mikään näistä ei tule yksinään ratkaisemaan ongelmaa, vaan ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistyötä, mikä pätee moniin muihinkin ongelmienratkaisuihin.

Kolmannen viikon työnä meidän piti tehdä posteri valitsemamme aiheen vaikutuksista maapeitteen muutoksiin eri alueilla. Itse lähdin pohtimaan aihetta luonnon virkistyskäytön ja turismin näkökulmasta. Ensin ajattelin, että aihe on helppo yhdistää muutoksiin maapeitteessä, sillä koko ajan puhutaan kestävän matkailun lisäämisestä ja turismin negatiivisista vaikutuksista eri alueilla. Aiheita ei kuitenkaan ollut helppo linkittää toisiinsa ja etenkin lähteiden löytäminen oli vaikeaa, sillä lähteissä keskityttiin enemmän turismin vaikutuksiin bio- ja geodiversiteettiin. Turismi on kuitenkin vaikuttanut monien suosittujen kohteiden rakentamiseen erityisesti infrastruktuuri, esimerkiksi tiet, majoitus- ja virkistyspalvelut sekä lentokentät ovat monipuolistuneet. Toisaalta alueiden lisääntyneen kysynnän seurauksena esimerkiksi Alpeilla rinteitä on leikattu puuttomiksi, jotta voidaan rakentaa paremmat laskettelu olosuhteet, mikä on lisännyt lumivyöryjen vaaraa.