viikko 5 yhteenveto
Nyt, kun kaikki kurssin neljä moduulia ovat takanapäin voisin tiivistää jokaisesta aiheesta päälimmäisenä mieleeni jääneet asiat ja mitä erityisesti opin näiden viikkojen aikana.
Ensimmäisen viikon tavoitteena oli tutustua kurssin sisältöön ja maailman tämän hetkiseen tilanteeseen ja tasa-arvoon. Tämän moduulin Gap minder testin jälkeen olin huolissani yleistiedostani, koska sain testistä niin huonot pisteet, mutta onneksi kurssilla käydyn keskustelun aikana huomasin, että myös muut olivat saaneet yhtä huonoja pisteitä. Tutustuessani ensimmäisen moduulin aineistoihin tajusin viimein kunnolla, kuinka hyvä asema meillä täällä Suomessa todella on: tasa-arvoa miesten ja naisten välillä pyritään pitämään mahdollisimman hyvin yllä ja Suomessa tasa-arvo onkin erittäin hyvä verrattuna moniin muihin valtioihin. Lisäksi Dollar street videolla näkemieni kuvien jälkeen olin suorastaan järkyttynyt kuinka suuri osa maailman ihmisistä oikeasti elää todella köyhissä oloissa esimerkiksi "ilman kunnollista vessaa".
Toisessa moduulissa käsittelimme väestönkasvua. Ennen tätä kurssia käsitykseni väestönkasvusta oli lyhyesti sanottuna se, että kehitysmaissa väestö kasvaa ja lapsia syntyy paljon, kun taas teollisuusmaissa lapsia syntyy koko ajan vähemmän ja monissa valtioissa väestönkasvu on hidastunut tai jopa lähtenyt laskuun. Tämän moduulin aineistojen kautta opin todella, kuinka väestönkasvu on ollut räjähtävän nopeaa viimeisen 100 vuoden aikana ja, että tämän vuosisadan loppuun mennessä väestönmäärä voi tavoittaa 11 miljardia, mikä todella alkaa koetella maapallon kantokykyä. Väestönkasvun hidastuminen ja jopa väheneminen tuottaa ongelmia tulevaisuudessa, kun väestö elää yhä vanhemmaksi ja samaan aikaan lapsia syntyy vähän eli huolhtosuhde esimerkiksi Suomessa tulee olemaan huono. Toisaalta kehitysmaissa ja muuallakin maailmassa lisäntyvä väestö tulee tuottamaan ongelmia esimerkiksi ruuantuotannolle, miten pystymme tuottamaan tarpeeksi ravintoa 11 miljardille ihmiselle?
Ravinnontuotannosta ja maataloudesta pääsemmekin kolmannen moduulin aiheeseen eli maanpeitteen muutoksiin. Foley toi puheessaan The other inconvenient truth esille välttämättömän ongelman eli sen, että väestö kasvaa hurjaa vauhtia ja samaan aikaan heidän ostovoima kasvaa, joten ravinnolle tulee olemaan entistä suurempi kysyntä, mutta missä ravintoa voidaan tuottaa, kun jo nyt parhaimmat maatalousalueet ja yli 40% maanpinta-alasta on valjastettu maatalouden käyttöön? Tähän ongelmaan ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua vaan yhteistyötä ja kehitystä tulisi tapahtua laajalla rintamalla. Nykyään maanpeite kohtaa monia muutoksia ja painetta, kun maataloudessa käytetään yhä tehokkaampia koneita, sademetsiä sytytetään jopa tahallaan tuleen, kaupungit leviävät ja alkuperäinen maanpeite peitetään asfaltilla. Erityisesti suosituissa matkakohteissa, myös turismilla on vaikutukset maanpeitteen muutoksiin.
Neljännessa moduulissa aiheena oli globalisaatio ja tavoitteena tutustua paremmin sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja talouteen. Globalisaatiosta opin erityisesti, että tavaroiden ja tuotteiden lisäksi myös palvelut liikkuvat ympäri maailmaa sekä sen, että globalisaation vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia ja riippuu paljon paikasta, millaisia vaikutukset ovat. Globalisaation hyviä puolia ovat esimerkiksi kuilu köyhimpien ja rikkaimpien valtioiden välillä on kaventunut, tuotteiden parempi tarjonta, laajemmat työmahdollisuudet kehitysmaissa, laajentuneet työmarkkinat ja digitalisaation kehittyessä töitä voi tehdä kotoa käsin, jopa ulkomaille. Negatiivisia globalisaation vaikutuksia ovat esimerkiksi huonosti koulutettujen ammattien väheneminen ja palkkojen lasku, kilpailu työpaikoista koventunut, minkä seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja pienien kulttuurien katoaminen.
Vaikka kurssin aikana käsittelimme negatiivisiakin aiheita ja, kuinka maapallon kantokyky yms. ovat vaarassa, en kuitenkaan koe, että maapallon tilanteesta pitäisi potea ahdistusta. Totta kai, erityisesti ilmastonmuutos on tämän hetkisistä aiheista, se mistä monet ovat huolissaan ja sen eteen pitääkin tehdä edes pieniä tekoja, mutta itse tahdon uskoa siihen, että suurimpiin välttämättömiin ongelmiin keksitään ratkaisut yhdessä ennen suuria katastrofeja.
Kurssin tehtävät tuottivat välillä suurta pään vaivaa ja stressiä, mutta silti mielestäni oli erittäin hyödyllistä, että jokaisessa moduulissa viikko tehtävä oli erilainen. Tämän kurssin aikana pääsin ensimmäistä kertaa tekemään kunnollisen posterin, tuskin olisin koskaan sellaista tajunnut tehdä ilman tätä kokeilua. Kurssin alkaessa stressasin myös englannin kielellä työskentelyä, mutta positiiviseksi yllätyksekseni englanniksi tieteellisen tekstin tuottaminen olikin suht koht helppoa, koska lähes kaikki lähteetkin olivat englanniksi.
Kurssin lopuksi voisin sanoa, että olen ensimmäisen viikon tapaan iloinen, että otin tämän kurssin, sillä opin kaikista aiheista paljon uutta ja käsitykseni maapallon tilasta on muuttunut tämän kurssin aikana. Etenkin kurssin aikana käydyt keskustelut herättivät paljon uusia ajatuksia.
Ensimmäisen viikon tavoitteena oli tutustua kurssin sisältöön ja maailman tämän hetkiseen tilanteeseen ja tasa-arvoon. Tämän moduulin Gap minder testin jälkeen olin huolissani yleistiedostani, koska sain testistä niin huonot pisteet, mutta onneksi kurssilla käydyn keskustelun aikana huomasin, että myös muut olivat saaneet yhtä huonoja pisteitä. Tutustuessani ensimmäisen moduulin aineistoihin tajusin viimein kunnolla, kuinka hyvä asema meillä täällä Suomessa todella on: tasa-arvoa miesten ja naisten välillä pyritään pitämään mahdollisimman hyvin yllä ja Suomessa tasa-arvo onkin erittäin hyvä verrattuna moniin muihin valtioihin. Lisäksi Dollar street videolla näkemieni kuvien jälkeen olin suorastaan järkyttynyt kuinka suuri osa maailman ihmisistä oikeasti elää todella köyhissä oloissa esimerkiksi "ilman kunnollista vessaa".
Toisessa moduulissa käsittelimme väestönkasvua. Ennen tätä kurssia käsitykseni väestönkasvusta oli lyhyesti sanottuna se, että kehitysmaissa väestö kasvaa ja lapsia syntyy paljon, kun taas teollisuusmaissa lapsia syntyy koko ajan vähemmän ja monissa valtioissa väestönkasvu on hidastunut tai jopa lähtenyt laskuun. Tämän moduulin aineistojen kautta opin todella, kuinka väestönkasvu on ollut räjähtävän nopeaa viimeisen 100 vuoden aikana ja, että tämän vuosisadan loppuun mennessä väestönmäärä voi tavoittaa 11 miljardia, mikä todella alkaa koetella maapallon kantokykyä. Väestönkasvun hidastuminen ja jopa väheneminen tuottaa ongelmia tulevaisuudessa, kun väestö elää yhä vanhemmaksi ja samaan aikaan lapsia syntyy vähän eli huolhtosuhde esimerkiksi Suomessa tulee olemaan huono. Toisaalta kehitysmaissa ja muuallakin maailmassa lisäntyvä väestö tulee tuottamaan ongelmia esimerkiksi ruuantuotannolle, miten pystymme tuottamaan tarpeeksi ravintoa 11 miljardille ihmiselle?
 |
| https://www.plasticseurope.org/en/about-plastics/agriculture |
Ravinnontuotannosta ja maataloudesta pääsemmekin kolmannen moduulin aiheeseen eli maanpeitteen muutoksiin. Foley toi puheessaan The other inconvenient truth esille välttämättömän ongelman eli sen, että väestö kasvaa hurjaa vauhtia ja samaan aikaan heidän ostovoima kasvaa, joten ravinnolle tulee olemaan entistä suurempi kysyntä, mutta missä ravintoa voidaan tuottaa, kun jo nyt parhaimmat maatalousalueet ja yli 40% maanpinta-alasta on valjastettu maatalouden käyttöön? Tähän ongelmaan ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua vaan yhteistyötä ja kehitystä tulisi tapahtua laajalla rintamalla. Nykyään maanpeite kohtaa monia muutoksia ja painetta, kun maataloudessa käytetään yhä tehokkaampia koneita, sademetsiä sytytetään jopa tahallaan tuleen, kaupungit leviävät ja alkuperäinen maanpeite peitetään asfaltilla. Erityisesti suosituissa matkakohteissa, myös turismilla on vaikutukset maanpeitteen muutoksiin.
Neljännessa moduulissa aiheena oli globalisaatio ja tavoitteena tutustua paremmin sen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja talouteen. Globalisaatiosta opin erityisesti, että tavaroiden ja tuotteiden lisäksi myös palvelut liikkuvat ympäri maailmaa sekä sen, että globalisaation vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia ja riippuu paljon paikasta, millaisia vaikutukset ovat. Globalisaation hyviä puolia ovat esimerkiksi kuilu köyhimpien ja rikkaimpien valtioiden välillä on kaventunut, tuotteiden parempi tarjonta, laajemmat työmahdollisuudet kehitysmaissa, laajentuneet työmarkkinat ja digitalisaation kehittyessä töitä voi tehdä kotoa käsin, jopa ulkomaille. Negatiivisia globalisaation vaikutuksia ovat esimerkiksi huonosti koulutettujen ammattien väheneminen ja palkkojen lasku, kilpailu työpaikoista koventunut, minkä seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja pienien kulttuurien katoaminen.
 |
| https://fi.wikipedia.org/wiki/Pit%C3%A4%C3%A4k%C3%B6_olla_huolissaan%3F |
Vaikka kurssin aikana käsittelimme negatiivisiakin aiheita ja, kuinka maapallon kantokyky yms. ovat vaarassa, en kuitenkaan koe, että maapallon tilanteesta pitäisi potea ahdistusta. Totta kai, erityisesti ilmastonmuutos on tämän hetkisistä aiheista, se mistä monet ovat huolissaan ja sen eteen pitääkin tehdä edes pieniä tekoja, mutta itse tahdon uskoa siihen, että suurimpiin välttämättömiin ongelmiin keksitään ratkaisut yhdessä ennen suuria katastrofeja.
Kurssin tehtävät tuottivat välillä suurta pään vaivaa ja stressiä, mutta silti mielestäni oli erittäin hyödyllistä, että jokaisessa moduulissa viikko tehtävä oli erilainen. Tämän kurssin aikana pääsin ensimmäistä kertaa tekemään kunnollisen posterin, tuskin olisin koskaan sellaista tajunnut tehdä ilman tätä kokeilua. Kurssin alkaessa stressasin myös englannin kielellä työskentelyä, mutta positiiviseksi yllätyksekseni englanniksi tieteellisen tekstin tuottaminen olikin suht koht helppoa, koska lähes kaikki lähteetkin olivat englanniksi.
Kurssin lopuksi voisin sanoa, että olen ensimmäisen viikon tapaan iloinen, että otin tämän kurssin, sillä opin kaikista aiheista paljon uutta ja käsitykseni maapallon tilasta on muuttunut tämän kurssin aikana. Etenkin kurssin aikana käydyt keskustelut herättivät paljon uusia ajatuksia.
Kommentit
Lähetä kommentti