Väestönkasvu viikko 2

Toisen viikon aiheenamme oli väestönkasvu. Näiden kahden viikon aikana meidän oli tarkoitus päivittää tietojamme väestönmuutoksesta ja siihen vaikuttavista asioista menneisyydessä ja tulevaisuudessa, sekä miten väestönkasvu vaihtelee alueittan sekä kehitys- ja teollisuusmaiden välillä.

Meille oli viime viikon tapaan annettu muutama video ja nettisivuja, joiden avulla tutustuimme aiheeseen. Itselleni eniten ajatuksia herättävät videot olivat Human population trough time ja Hans Roslingin video Population growth explained with ikea boxes .

Ensimmäisenä katsomani video Human population trough time esitti 6 minuutin aikana ihmisten väestönkehityksen 200 000 vuoden ajalta.  Videolta näki, kuinka maailmassa on aina ollut tietyt väestökeskittymät, jotka ovat vain kasvaneet vuosituhansien aikana. Oli hullua huomata, kuinka vuonna 1800 väestön määrä ylitti ensimmäisen kerran miljardin ja 200 vuotta myöhemmin ihmisiä on jo yli 7,5 miljardia, varsinkin väestönkasvu viimeisen 100 vuoden aikana on ollut hurjaa. On ennustettu, että väestönmäärä tulee kasvamaan vuoteen 2100 asti, jolloin ihmisten määrä maapallolla ylittää 11 miljardin. Nämä ennusteet ovat herättäneet paljon keskustelua siitä tuleeko maapallon kantokyky kestämään näin paljon ihmisiä. 

Toisella videolla Hans Rosling selittää väestönkasvua käyttäen hyödyksi Ikea laatikoita. Rosling aloittaa videonsa vuodesta 1960, jolloin väestö ylitti 3 miljardia. Silloin 2 miljardia ihmisistä asui "köyhissä" oloissa ja vain noin 1 miljardilla oli varaa esimerkiksi autoon. Siihen aikaan maailma oli jakautunut "rikkaisiin ja köyhiin". 50 vuotta sitten köyhien ja rikkaiden välillä oli selkeä kuilu. Nyt 50 vuotta myöhemmin väestö on kasvanut 7 miljardiin, mutta väestön "rikkaus" rakenne on muuttunut. Maailmassa on edelleen 2 miljardia ihmistä, jotka asuvat köyhyydessä ja ruuan puutteessa, mutta nyt köyhien ja kaikista rikkaimpien välille on tullut 5 miljardia ihmistä. Kaikista rikkaimmat ovat rikastuneet entisestään, mutta nyt yhä useammalla ihmisellä on varaa ostaa auto, mikä vielä 50 vuotta sitten oli vain rikkaiden etuoikeus. Roslingin mukaan oikeilla valinnoilla ja investoinneilla tulevaisuudessa yhä useammalla on varaa matkustaa ulkomaille ja hankkia oma auto.

Mielenkiintoinen nettisivu on Worldmetersin  sivu, jolta näkee reaaliajassa syntyvyyden, kuolleisuuden ja väestömäärän. Kirjoittaessani tätä blogitekstiä maailman väestömäärä ylitti juuri 7 737 219 000. Laskurin lukujen muuttuessa koko ajan tuntuu absurdilta, että maailmassa syntyy ja kuolee "joka sekunti" ihmisiä. 

Väestönkasvuun liittyen tehtävänämme oli kirjoittaa essee väestönmuutokseen vaikuttavista asioista. Näkökulmina ja vaikuttavina aiheina olivat esimerkiksi kouluts, syntyvyys, lapsikuolleisuus, ympäristön kantokyky ja elinajanodote. Itse päätin ottaa näkökulmaksi syntyvyyden vaikutuksen väestönkasvuun.

Esseessäni kiinnitin huomiota syntyvyyden laskemiseen, mikä on ollut nähtävissä teollisuusmaissa jo pidemmän aikaa ja viimeisten vuosikymmenien aikana myös kehitysmaissa syntyvyys on lähtenyt laskuun. Esseessäni kiinnitin ehkä jopa liikaakiin huomiota syntyvyyden laskemiseen ja sitä seuraavaan väestönlaskuun, mikä tosin on lähteiden mukaan nähtävissä maailman laajuisesti vasta tämän vuosisadan lopussa. Myöhemmin tajusin, että minun olisi enemmän pitänyt tuoda esille myös kehityismaita, jotka ovat vasta väestöpyramidin kolmannessa vaiheessa eli niissä väestö kasvaa parantuneen terveydenhuollon, naisten koulutuksen ja ravinteikkaamman ravinnon ansiosta (lapsikuolleisuus vähentynyt ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi). 

Näiden kahden viikon aikana opin kuitenkin paljon lisää, kuinka väestönmäärä on kasvanut huimasti viimeisen sadan vuoden aikana ja meidän pitää oikeasti alkaa miettimään ja ottaa arjessamme huomioon, miten maapallon kantokyky tulee kestämään jos ennustettu 11 miljardin ihmisen ylitys tapahtuu tämän vuosisadan lopussa.