Globalisaatio viikko 4
Ennen tämän moduulin alkamista ja tutustumista viikon aineistoihin, ensimmäisenä sanasta globalisaatio tuli mieleeni: ulkomaisia tuotteita saa mistä kaupasta tahansa, yhä useammat matkustavat ympäri maailmaa ja työpaikat voivat olla kansainvälisiä. Globalisaatio ei kuitenkaan tarkoita vain tuotteiden "pääsemistä" ympäri maailmaa vaan myös palveluiden liikkumista sekä myös ilmastonmuutos on osa globalisaatioita, sillä esimerkiksi EU:ssa tehdyt päätökset ilmastoksenmuutokseen liittyen vaikutttavat myös muualle maailmaan.
Why will future globalization be so different -video. Tulevaisuuden globalisaatiossa tuotteiden lisäksi myös palvelut liikkuvat valtioiden rajojen yli. Tällä hetkellä tuotteita on helpompi viedä ja kuljettaa valtioiden rajojen yli, sillä palveluissa tekijän ja vastaanottajan pitää kohdata samanaikaisesti.
Digitalisaation vaikutuksista luennoistija keskittyy aiheisiin, jotka tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään tulevaisuudessa:
1. "Tele-kommunikaatio" eli etätyö, tulee lisääntymään. Tällä hetkellä suurin osa etätyöstä on kotimaista, mutta pian se voi olla helposti myös kansainvälistä.
2.online freelancing palvelut (Upwork.com)
3. automaattiset kääntäjät, microsoftilla ja sähköposteissa, youtubessa tekstitykset
4.advanced telecommunication
Luennoitsijan esittämät neljä aihetta ovat kaikki sellaisia, joita on jo tällä hetkellä. Etätöiden lisääntyminen on mielestäni hyvä juttu, sillä silloin työpaikalle ei tarvitse lähteä joka päivä, mikä helpottaa etenkin pitkän matkan työmatkalaisia (esim. maaseudulla asuvat). Toisaalta ihmisten sosiaaliset suhteet voivat kärsiä, jos tulevaisuudessa suurin osa työstä on etätöitä kotoa käsin. Ollessani au pairina Sveitissä tunsin monia suomalaisia perheitä, joissa vanhemmat tekivät töitä Sveitsissä kotonaan, mutta muut työkaverit olivat Suomessa, joten etätyö mahdollistaa myös kansainvälisen toiminnan ja sen seurauksena ei oikeastaan ole väliä mistäpäin maailmaa työskentelee, kunhan on tarpeeksi hyvä internetyhteys.
Maps that show us who we are (not just where we are)- videolla Dorling esittelee karttoja, joita ei ole aikaisemmin nähty. Dorlingin esittelemistä kartoista mielenkiintoisin oli kartta, jossa alueet, jotka ovat kaukana ihmisistä(eli niissä ei ole juurikaan asutusta)ovat todelliseen kokoonsa nähden suurempia ja alueet joille asutus on keskittynyt on supistettu pienemmiksi. Luennoitsijan mukaan autioituneet alueet kasvavat vuosi vuodelta, koska yhä useammat ihmiset muuttavat samoihin paikkoihin eli kaupunkeihin ja kaukaiset alueet autioituvat. Kartasta näkyy kuinka, esimerkiksi Eurooppa on supistettu ohueksi vuoristoja myötäileväksi viivaksi. Kartan näyttämästä tiedosta päästäänkin ikuisuus kysymykseen: onko parempi, että ihmiset ovat "pakkautuneet" tietyille alueille vai tulisiko ihmisten olla levittäytyneet tasaisesti ympäri maailmaa ja valtioita? Mielestäni molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi kaupungistumisen seurauksena ja ihmisten muuttaessa kaupunkeihin autioiksi jääneet alueet voitaisiin käyttää entistä paremmin hyödyksi, esimerkiksi ruuantuotannossa. Toisaalta, kun maa- ja syrjäseudut autioituvat, mitä pitäisi tehdä sinne jääville rakennuksille?
Global citizens video oli mielenkiintoinen ja se herätti ajatuksia, kuinka oikeasti voi vaikuttaa asioihin, kun vain oikeasti haluaa. Esitelmän pitäjän mukaan normaalit ihmiset tulevat ratkaisemaan monia tämän hetkisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja tasa-arvo ongelmat. Monesti ajatellaan, että joku muu ratkaisee ongelmat tai ne eivät kosketa itseään, ennen kuin kokee jotain mullitsevaa tai todella näkee vääryyttä. Luennoitsijalle tälläinen kokemus oli Sonny boyhin tutustuminen Filippiineillä ja konkreettisesti Filippiiniläisten joka päiväisen elämän näkeminen. Itse olen herännyt ajattelemaan näitä asioita syvällisemmin tällä ja matkailumaantieteen kurssilla nähtyjen videoiden jälkeen.
Tämän viikon artikkeleista minulle oli uusi ajatus, että tällä hetkellä oleva globalisaatio olisi globalisaatio 4.0., aikaisemmin olen ajatellut, että globalisaatio olisi uusi juttu ja yksi ja sama, mikä vain on kehittyny viimeisten parin vuosi kymmenen aikana.
Tämän viikon tehtävänä oli tehdä esitelmä globalisaation vaikutuksista ja alueellisista eroavaisuuksista. Itse päädyin tekemään esitelmän globalisaation vaikutuksista ihmisiin ja erityisesti pohdin, mitä vaikutuksia globalisaatiolla on työpaikkoihin. Esitelmää tekiessäni sain paljon uutta tietoa, miten globalisaatio vaikuttaa positiivisesti ja negatiivisesti ihmisten elämään alueesta riippuen. Esimerkiksi Filippiineillä ulkomaiset yritykset parantavat paikallisten asukkaiden työmahdollisuuksia, kun taas osassa teollisuusmaista on huomattavissa työpaikkojen vähenemistä kilpailun koventuessa ja koneiden automatisoitumisen seurauksena. Toinen globalisaation tuottama epäkohta on se, että huonosti koulutettujen henkilöiden työpaikat vähenevät ja palkat laskevat, kun taas samaan aikaan korkeastikoulutetuille huippuosaajille löytyy töitä. Omasta mielestäni, oppimani perusteella, ainakin tällä hetkellä globalisaatio on ollut enemmän positiivinen ilmiö kuin negatiivinen. Globalisaation ansiosta minullakin on tulevaisuudessa mahdollisuus etsiä töitä, mitkä oikeasti kiinnostavat minua ja voin helposti lähteä töihin mihinpäin maailmaa tahansa.
Why will future globalization be so different -video. Tulevaisuuden globalisaatiossa tuotteiden lisäksi myös palvelut liikkuvat valtioiden rajojen yli. Tällä hetkellä tuotteita on helpompi viedä ja kuljettaa valtioiden rajojen yli, sillä palveluissa tekijän ja vastaanottajan pitää kohdata samanaikaisesti.
Digitalisaation vaikutuksista luennoistija keskittyy aiheisiin, jotka tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään tulevaisuudessa:
1. "Tele-kommunikaatio" eli etätyö, tulee lisääntymään. Tällä hetkellä suurin osa etätyöstä on kotimaista, mutta pian se voi olla helposti myös kansainvälistä.
2.online freelancing palvelut (Upwork.com)
3. automaattiset kääntäjät, microsoftilla ja sähköposteissa, youtubessa tekstitykset
4.advanced telecommunication
Luennoitsijan esittämät neljä aihetta ovat kaikki sellaisia, joita on jo tällä hetkellä. Etätöiden lisääntyminen on mielestäni hyvä juttu, sillä silloin työpaikalle ei tarvitse lähteä joka päivä, mikä helpottaa etenkin pitkän matkan työmatkalaisia (esim. maaseudulla asuvat). Toisaalta ihmisten sosiaaliset suhteet voivat kärsiä, jos tulevaisuudessa suurin osa työstä on etätöitä kotoa käsin. Ollessani au pairina Sveitissä tunsin monia suomalaisia perheitä, joissa vanhemmat tekivät töitä Sveitsissä kotonaan, mutta muut työkaverit olivat Suomessa, joten etätyö mahdollistaa myös kansainvälisen toiminnan ja sen seurauksena ei oikeastaan ole väliä mistäpäin maailmaa työskentelee, kunhan on tarpeeksi hyvä internetyhteys.
Maps that show us who we are (not just where we are)- videolla Dorling esittelee karttoja, joita ei ole aikaisemmin nähty. Dorlingin esittelemistä kartoista mielenkiintoisin oli kartta, jossa alueet, jotka ovat kaukana ihmisistä(eli niissä ei ole juurikaan asutusta)ovat todelliseen kokoonsa nähden suurempia ja alueet joille asutus on keskittynyt on supistettu pienemmiksi. Luennoitsijan mukaan autioituneet alueet kasvavat vuosi vuodelta, koska yhä useammat ihmiset muuttavat samoihin paikkoihin eli kaupunkeihin ja kaukaiset alueet autioituvat. Kartasta näkyy kuinka, esimerkiksi Eurooppa on supistettu ohueksi vuoristoja myötäileväksi viivaksi. Kartan näyttämästä tiedosta päästäänkin ikuisuus kysymykseen: onko parempi, että ihmiset ovat "pakkautuneet" tietyille alueille vai tulisiko ihmisten olla levittäytyneet tasaisesti ympäri maailmaa ja valtioita? Mielestäni molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi kaupungistumisen seurauksena ja ihmisten muuttaessa kaupunkeihin autioiksi jääneet alueet voitaisiin käyttää entistä paremmin hyödyksi, esimerkiksi ruuantuotannossa. Toisaalta, kun maa- ja syrjäseudut autioituvat, mitä pitäisi tehdä sinne jääville rakennuksille?
 |
| https://www.ted.com/talks/danny_dorling_maps_that_show_us_who_we_are_not_just_where_we_are/footnotes?referrer=playlist-emerging_markets |
Global citizens video oli mielenkiintoinen ja se herätti ajatuksia, kuinka oikeasti voi vaikuttaa asioihin, kun vain oikeasti haluaa. Esitelmän pitäjän mukaan normaalit ihmiset tulevat ratkaisemaan monia tämän hetkisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja tasa-arvo ongelmat. Monesti ajatellaan, että joku muu ratkaisee ongelmat tai ne eivät kosketa itseään, ennen kuin kokee jotain mullitsevaa tai todella näkee vääryyttä. Luennoitsijalle tälläinen kokemus oli Sonny boyhin tutustuminen Filippiineillä ja konkreettisesti Filippiiniläisten joka päiväisen elämän näkeminen. Itse olen herännyt ajattelemaan näitä asioita syvällisemmin tällä ja matkailumaantieteen kurssilla nähtyjen videoiden jälkeen.
Tämän viikon artikkeleista minulle oli uusi ajatus, että tällä hetkellä oleva globalisaatio olisi globalisaatio 4.0., aikaisemmin olen ajatellut, että globalisaatio olisi uusi juttu ja yksi ja sama, mikä vain on kehittyny viimeisten parin vuosi kymmenen aikana.
 |
| Mihin kaikkeen globalisaatio vaikuttaa https://laboureconomics.wordpress.com/2012/05/14/causes-and-effects-of-globalization-6/ |
Tämän viikon tehtävänä oli tehdä esitelmä globalisaation vaikutuksista ja alueellisista eroavaisuuksista. Itse päädyin tekemään esitelmän globalisaation vaikutuksista ihmisiin ja erityisesti pohdin, mitä vaikutuksia globalisaatiolla on työpaikkoihin. Esitelmää tekiessäni sain paljon uutta tietoa, miten globalisaatio vaikuttaa positiivisesti ja negatiivisesti ihmisten elämään alueesta riippuen. Esimerkiksi Filippiineillä ulkomaiset yritykset parantavat paikallisten asukkaiden työmahdollisuuksia, kun taas osassa teollisuusmaista on huomattavissa työpaikkojen vähenemistä kilpailun koventuessa ja koneiden automatisoitumisen seurauksena. Toinen globalisaation tuottama epäkohta on se, että huonosti koulutettujen henkilöiden työpaikat vähenevät ja palkat laskevat, kun taas samaan aikaan korkeastikoulutetuille huippuosaajille löytyy töitä. Omasta mielestäni, oppimani perusteella, ainakin tällä hetkellä globalisaatio on ollut enemmän positiivinen ilmiö kuin negatiivinen. Globalisaation ansiosta minullakin on tulevaisuudessa mahdollisuus etsiä töitä, mitkä oikeasti kiinnostavat minua ja voin helposti lähteä töihin mihinpäin maailmaa tahansa.
Kommentit
Lähetä kommentti